Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut – ihminen ennen hallintorakenteita

Yli 20 vuoden kokemukseni sosiaali- ja terveysalalta on opettanut, että palveluiden onnistumista mitataan sillä, saako ihminen tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Haluan sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa ihminen kohdataan aidosti, ongelmiin puututaan ajoissa ja palvelut tuottavat todellista hyötyä. Erityisen tärkeänä pidän mielenterveyspalveluiden, lasten ja perheiden tuen sekä kuntoutuksen vahvistamista.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa on huomioitava nykyistä paremmin alueelliset erot, väestön ikääntyminen ja pitkät etäisyydet. Pelkkä lisärahoitus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta uudistaa toimintatapoja, parantaa palveluketjuja ja käyttää resursseja vaikuttavasti. Palveluiden onnistumista ei pidä arvioida ainoastaan säästöjen perusteella, vaan ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kautta.

Haluan turvata saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut koko Kaakkois-Suomessa. Erityisen tärkeänä pidän Kouvolan Ratamokeskuksen päivystyksen turvaamista ja Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan säilyttämistä Kuusankoskella. Sosiaali- ja terveydenhuolto on olemassa ihmisiä varten, ei päinvastoin.

Elina Ketonen perussuomalaiset

Hyvinvointialueiden rahoituksessa on huomioitava nykyistä paremmin alueelliset erot, väestön ikääntyminen ja pitkät etäisyydet. Pelkkä lisärahoitus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta uudistaa toimintatapoja, parantaa palveluketjuja ja käyttää resursseja vaikuttavasti. Palveluiden onnistumista ei pidä arvioida ainoastaan säästöjen perusteella, vaan ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kautta.

Oikea-aikaista apua ja aitoa kohtaamista

Yli 20 vuoden työura sosiaali- ja terveysalalla on opettanut minulle, että palvelujärjestelmän onnistumista ei mitata organisaatiokaavioilla, hallinnon koolla tai tuotettujen suoritteiden määrällä. Tärkeintä on se, saako ihminen tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja paraneeko hänen tilanteensa aidosti. Jokaisen ihmisen elämässä voi tulla hetki, jolloin omat voimat eivät riitä. Lapsiperheen arki voi kuormittua, nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa, työikäisen mielenterveys voi horjua tai ikääntynyt ihminen voi tarvita apua selviytyäkseen kotona. Silloin on tärkeää voida luottaa siihen, että apua saa ajoissa ja että joku todella kuuntelee. Joskus pienikin tuki oikealla hetkellä auttaa ihmistä löytämään voimavaransa uudelleen. Toisinaan tarvitaan pitkäjänteistä kuntoutusta, erityisosaamista ja vahvempia palveluita. Olennaista on tunnistaa ihmisen todellinen avuntarve eikä yrittää sovittaa kaikkia samaan ratkaisuun.

Tätä näkökulmaa olen pyrkinyt tuomaan myös paikalliseen päätöksentekoon. Kuuntelen mielelläni niin palveluiden käyttäjiä, läheisiä kuin ammattilaisiakin. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tilanteet ovat herättäneet minussa huolta. Olen nostanut esiin kysymyksiä siitä, tunnistetaanko avuntarve riittävän ajoissa ja saavatko ihmiset juuri heidän tilanteeseensa sopivaa tukea. Päätösten vaikutukset pitää uskaltaa selvittää myös silloin, kun taloudelliset tavoitteet näyttävät paperilla toteutuvan.

Olen työskennellyt mielenterveysasiakkaiden parissa, sairaanhoitajana, terapiatyössä, valmentajana sekä johtotehtävissä. Olen kohdannut ihmisiä elämän eri vaiheissa ja nähnyt, kuinka suuri merkitys oikea-aikaisella avulla, luottamuksella ja aidolla kohtaamisella voi olla.

Vaikuttavuus on enemmän kuin säästöjä​

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan ennen kaikkea vaikuttavuutta. Kustannusvaikuttavuus ei tarkoita halvinta mahdollista palvelua, vaan sitä, että käytetyillä resursseilla saadaan aikaan todellista hyötyä. Jos ihminen ei saa apua ajoissa, ongelmat voivat vaikeutua ja lopulta aiheuttaa sekä enemmän inhimillistä kärsimystä että suurempia kustannuksia. Siksi onnistumista ei pidä mitata vain säästetyillä euroilla tai tuotettujen palveluiden määrällä, vaan myös sillä, miten ihmisten elämäntilanne ja toimintakyky muuttuvat.

Rahoituksen on huomioitava alueelliset erot

Sote-uudistuksen tavoitteissa oli paljon kannatettavaa: palveluiden yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hallinta. Toteutuksessa on kuitenkin ollut merkittäviä ongelmia. Hyvinvointialueet joutuivat aloittamaan toimintansa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja rahoitusjärjestelmä on osoittautunut ongelmalliseksi.

Mielestäni uudistuksen alkuperäisessä rahoituspohjassa ja siirtymävaiheen ratkaisuissa ei huomioitu riittävästi alueiden erilaisia lähtökohtia. Samalla hyvinvointialueille asetettiin odotuksia, joiden toteuttaminen on ollut käytettävissä olevilla resursseilla erittäin vaikeaa tai osin jopa mahdotonta. 

Kaakkois-Suomessa tämä näkyy erityisen konkreettisesti. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä Etelä-Savossa väestön väheneminen ja ikääntyminen haastavat palveluiden järjestämistä. Kun asukkaita on vähemmän mutta palvelutarve säilyy suurena tai kasvaa, pelkkään väestömäärään perustuva ajattelu ei riitä.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa huomioidaan jo nykyisin sairastavuutta, ikärakennetta ja muita palvelutarvetta kuvaavia tekijöitä. Haluan kuitenkin kehittää mallia niin, että myös muuttotappioalueiden pitkät etäisyydet, harva asutus, kiinteät kustannukset ja palveluiden saavutettavuus tulevat riittävästi huomioiduiksi. Kansalaisten oikeus välttämättömiin palveluihin ei saa riippua kohtuuttomasti postinumerosta.

Pelkkä lisärahoitus ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Tarvitsemme luovuutta ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja sekä purkaa vanhoja rakenteita, jotka eivät enää palvele tarkoitustaan. Meidän pitäisi uskaltaa kysyä, miten palvelut rakennettaisiin, jos lähtökohtana olisivat nykyiset tarpeet eivätkä vuosikymmenten aikana muodostuneet organisaatiorajat. Uudistaminen vaatii vahvaa muutosjohtamista ja uskallusta luopua totutuista käytännöistä.

Haluan vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, toimivia hoito- ja palveluketjuja sekä ammattilaisten mahdollisuuksia käyttää osaamistaan. Digitaaliset palvelut voivat parantaa saavutettavuutta, mutta ne eivät saa korvata henkilökohtaista kohtaamista silloin, kun ihminen sitä tarvitsee.

Toimivat palvelut koko Kaakkois-Suomeen

Myös ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen on panostettava nykyistä järjestelmällisemmin. Palveluiden tavoitteena pitäisi olla mahdollisimman hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen, ei pelkästään ongelmien hoitaminen niiden jo vaikeuduttua.

Kouvolalaisena pidän Ratamokeskuksen päivystyksen turvaamista tärkeänä, mutta haluan puolustaa toimivia ja saavutettavia palveluita koko Kaakkois-Suomessa. Haluan myös säilyttää Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan Kuusankoskella.

Minulle hyvä sosiaali- ja terveydenhuolto tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettei ihminen jää yksin silloin, kun hän tarvitsee apua. Että hänen tilanteensa otetaan vakavasti, hänen omaa ääntään kuullaan ja hän saa mahdollisuuden parempaan huomiseen.

Päätöksenteossa tarvitaan taloudellisen ymmärryksen lisäksi käytännön kokemusta, vaikuttavuustietoa ja rohkeutta tehdä asioita paremmin. Sote-järjestelmä on olemassa ihmisiä varten, ei päinvastoin.

Elina Ketonen
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.