Hoitoalan vetovoimaisuus on laskussa. Yhä kasvava vastuu ja työmäärä suhteessa matalaan palkkaan ei toimi porkkanana hakeutua opiskelemaan hoitoalaa. Olen pohtinut tätä asiaa syksyn varrella opintojeni puitteissa. Itsekin sairaanhoitajana kannatan hoitoalan palkkatason nostoa. Pahoin pelkään, ettei suuriin nostoihin ole varaa, sillä julkiset sote-palvelut ovat lähinnä pelkkä menoerä kuntien ja kuntayhtymien budjeteissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulisi mielestäni olla vaikuttavia ja myös laadukkaita. Harva yhdistää ajattelussaan laadukkaan palvelun esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon tai kunnan järjestämään sosiaalihuoltoon. Uskon, että laadukkaan palvelun yksi tärkeimmistä avaintekijöistä on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja on usein myös motivoitunut. Työhyvinvointiin panostaminen ei välttämättä vaadi konkreettista rahaa, jollekin työntekijälle työvuorotoiveiden reilu huomioonottaminen voi lisätä hyvinvointia merkittävästi.
Voisiko hoitoalan houkuttavuutta siis lisätä panostamalla parempaan työhyvinvointiin, ja esimerkiksi sujuvampaan perhe- sekä työelämän yhteensovittamiseen? Työhyvinvointia parantaa myös panostaminen henkilöstöjohtamiseen. Hyvin toimivan työyhteisön sekä työhyvinvoinnin perusta on mielestäni hyvä johtajuus. Organisaation johdon sekä lähiesimiesten paras teko on panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin sekä heidän voimavarojensa ja lahjojensa esiintuomiseen. Työntekijä, joka saa loistaa työssään jaksaa siinä pitkään ja innostaa muitakin tekemään parhaansa.
Jokainen kokee työhyvinvoinnin eri lailla. Toiselle liikunta- ja kulttuuriseteli on tärkeä osa hyvinvointia, toinen kokee autonomisen työvuorosuunnittelun voimauttavana. Osalle on tärkeää päästä yksilötyönohjaukseen, toinen taas pitä ryhmätyönohjausta parempana. Mitä paremmin esimiehet tuntevat alaisensa ja ovat aidosti kiinnostuneita heidän asioistaan, sitä paremmin he voivat ottaa huomioon työssä jaksamista. Kun työntekijä voi töissä hyvin, hän on myös entistä sitoutuneempi. Hoitoalalla sitoutuminen tuskin on ongelma, järjestelmää ei kuitenkaan voida rakentaa hoitajien jatkuvien venymisten varaan vaan jotain on tehtävä. Moni hoitaja lopulta ajautuu sairaslomalle uupumisen vuoksi.
Hyvää mallia työhyvinvointiin panostamisesta voimme lukea esimerkiksi Hailuodon kunnanjohtajan toimista. ”Kuntaa vuodesta 2017 johtanut Aki Heiskanen on tehnyt tempun, josta moni työnantaja haaveilee. Hän käänsi etenkin mielenterveydestä johtuvat sairauslomat laskuun.” (https://yle.fi/uutiset/3-11579059)
Elina Ketonen 