Kouvolan kouluverkkokeskustelu herättää ymmärrettävästi paljon tunteita, mutta päätöksiä ei tule tehdä vain tunteiden, vaan myös faktojen perusteella. Alkuperäisessä mielipidekirjoituksessani (KS 17.2.2025) pyrin tuomaan esiin sen, että poliittisten päätösten tulisi olla joustavia ja tilanteen mukaan arvioitavissa. Valitettavasti tätä ei usein nähdä – päätöksistä pidetään kiinni, vaikka faktat osoittaisivat, että tilanne on muuttunut. Räikeimpänä esimerkkinä tästä on Kouvolan RRT-hanke, joka on osoittanut, miten huonoon päätökseen voidaan sitoutua vuosiksi, vaikka sen hyötyjä ei ole toteutunut.
On äärimmäisen tärkeää, että lapsille tarjotaan turvallinen ja hyvä oppimisympäristö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään uusia seiniä, vaan ennen kaikkea turvallisia ja riittävää määrää aikuisia tukemaan lasten kasvua ja oppimista. Kouvolassa on samaan aikaan vähennetty koulunkäynnin avustajia, mikä vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja turvalliseen oppimisympäristöön. Paine avustajien vähentämiseen tulevaisuudessa kasvaa.
Mielenterveysalan ammattilaisena näen, että panostamalla enemmän turvallisiin aikuisiin kuin uusiin rakennuksiin, voimme aidosti parantaa koulujen arkea.Haluan myös nostaa esiin myös otsikoinnin merkityksen. Alkuperäisen mielipidekirjoitukseni otsikko oli ”Poliittiset päätökset eivät ole kiveen hakattuja – järki edellä kouluratkaisuissa”, mutta lehden toimesta se muutettiin huomattavasti kärjistetymmäksi. Tämä muutos loi tarpeetonta vastakkainasettelua, vaikka tarkoitukseni oli herättää rakentavaa keskustelua siitä, miten resurssit ja lasten etu huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Päätöksenteossa on uskallettava arvioida tilannetta uudelleen ja tehdä ratkaisuja, jotka aidosti palvelevat lasten, perheiden ja kaupungin etua – ei vain pitäydyttävä vanhoissa linjauksissa niiden itsensä vuoksi.