Mielenterveysambulanssi voisi olla osaratkaisu kasvaviin mielenterveyshaasteisiin

Sosiaali & Terveysala Tänään -lehti kirjoitti viimeisimmässä lehdessään muun muassa mielenterveysteemasta. Lehden artikkelin mukaan mielenterveyshaasteet kärjistyvät ja hyvinvointialueilla olisi hyvä vahvistaa järjestöyhteistyötä mielenterveyskentällä.
Mieli ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa totesi, että ”Mielenterveyskriisiä pystytään ratkaisemaan vain siten, että saadaan kaikki mahdolliset resurssit käyttöön ja toimimaan samaan suuntaan. Hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvä kumppanuus on osa ratkaisua.”

Ja kuten jo 16.4.2024 kirjoitin: ” Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on aina lähes kaikkien päättäjien huulilla, mutta totuus on kuitenkin karua luettavaa, kun lakisääteisten palveluiden tuottamiseenkaan hädin tuskin riittää varat. Toivon, että voisimme löytää innovatiivisia, luovia ja kustannusvaikuttavia tapoja ihmisten auttamiseen, jotta myös ennaltaehkäiseviä palveluita voitaisiin jatkossa kasvattaa.”

Yksi innovatiivisista ratkaisuista voisi Kymenlaakson hyvinvointialueellakin olla mielenterveysambulanssin pilotointi, josta esimerkiksi Pirkanmaalla ja Turussa on pilotoinnin myötä saatu positiivisia vaikutuksia. Laajemmalle alueelle pysyvämpää ratkaisua liikkuvasta mielenterveysavusta ei ole vielä saatu. Monelle tuttu some-lääkäri Atte Virolainenkin on tällä hetkellä työstämässä omaa mielenterveysambulanssiaan käyttökuntoon. Kehottaisin Kymenlaakson hyvinvointialueen mielenterveyspuolen ammattilaisia tarjoamaan hänelle yhteistyötä, mikäli meillä ei oman tuotannon mielenterveysambulanssia lähdetä kokeilemaan.

Tätä viimeisintä kannattaisin, sillä lisääntyvään lasten ja nuorten hätään on puututtava nyt eikä huomenna. Kunnat meinaavat leikata lapsilta ja nuorilta ruohonjuuren tasolta. Esimerkiksi Kouvolassa suunnitellaan koulunkäyntiavustajien vähentämistä. Tämä tullee kaatumaan hyvinvointialueen niskaan ennemmin tai myöhemmin. Lakisääteisistä palveluista on pystyttävä siirtämään varoja ennaltaehkäiseviin toimiin. On se sitten omaa palvelua tai uutta kumppanuutta nimenomaan mielenterveyspalveluita tarjoavien yhdistysten kanssa.

Mielenterveysambulanssissa voisi samassa kyydissä voisi istua sekä mielenterveysalan ammattilainen kuin sosiaalihuollon ammattilainenkin. Mitä todennäköisemmin kuormitus jostain kohtaa hoitoketjuja kevenisi ja asiakas ja hänen läheisensä saisivat nopeasti apua tilanteeseensa.

Voisiko mielenterveysambulanssista olla Kymenlaaksossakin osaratkaisu kasvaviin mielenterveyshaasteisiin?

Lasten ja nuorten pahoinvointi vähenee arvovalinnoilla

Lasten ja nuorten hyvinvointi tai oikeastaan pahoinvointi on ollut otsikoissa Vantaan Viertolan koulussa 2.2.2024 tapahtuneen kouluampumisen jälkeen. Aihetta sivuttiin vahvasti myös 9.4.2024 Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa, kun listalla olivat muun muassa alueellisen hyvinvointikertomuksen vuosiraportti sekä Kymenlaakson alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2024–2025. Pääministeri Orpo totesi 7.4.2024 pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus aikoo pitää kiinni siitä, että perusopetukseen panostetaan lisää rahaa 200 miljoonaa euroa nykyisellä hallituskaudella. Hän totesi, että aikuisten määrää kouluissa lisätään.

Mitään ihmis- tai ikäryhmää ei voi nostaa ylitse muiden. Yhtä lailla ikäihmiset ja työssäkäyvät tarvitsevat toimivat palvelut. Tosiasia on kuitenkin se, että lapset ja nuoret on oltava prioriteettina, sillä he kuitenkin tulevina vuosikymmeninä joutuvat kantamaan tämän päivän päätösten vaikutukset harteillaan. Kuten olen aiemminkin sitä pitänyt esillä, rakennetaan psyykkisen vahvuuden kivijalka jo lapsuudessa. Mikäli lapsi ja nuori ei saa tarvitsemaansa tukea lapsuudessa, hän niittää hedelmää siitä aikuisena. Eikä tuo hedelmä välttämättä ole kovin hyvä.

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee elämäänsä pysyvyyttä. Pysyvyys tuo turvaa ja vakautta jokaisen meidän elämään ja nämä ovat avainasemassa, kun mielenterveys ja sisäinen maailma järkkyvät. Pysyvien ja turvallisten aikuisten merkitys kasvavan ihmisen elämässä on äärimmäisen tärkeää. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että edes kouluissa olisi näitä läsnä olevia ja osaavia ammattilaisia lasta varten.

Lasten hyvinvointi ei suinkaan ole koulun, viranomaisten tai poliitikkojen vastuulla. Lapsen kasvuympäristöllä kotona on suurin merkitys. Tämän vuoksi myös vanhemmuuden tukemiseen olisi syytä saada ohjattua lisäresursseja. Nyt jos koskaan tarvitaan arvovalintoja. Perheiden ja vanhemmuuden tuki, matalan kynnyksen palvelut, varhaiskasvatuksen henkilökunnan sekä opettajien tukeminen ovat asioita, joihin panostamalla voimme saada alaikäisten pahoinvoinnin lisääntymisen kääntymään laskuun ja parhaassa tapauksessa hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Emmehän suinkaan Kouvolassa aio vähentää aikuisten läsnäoloa ja saavutettavuutta kouluissa? Milloin lopetamme säästämisen lasten ja nuorten kohdalla? Toivon, että tällaisessa tilanteessa, jossa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymiselle ei näy loppua, että säästöt ja leikkaukset haetaan jostain muualta kuin varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Kouvolalla on mahdollisuus brändätä itsensä perheystävälliseksi kaupungiksi.

Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus

Vietämme Maailman Mielenterveyspäivää 10.10. Hyvä mielenterveys on jokaisen perusoikeus. Myös laadukkaiden ja helposti saavutettavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus tulisi kuulua näihin perusoikeuksiin. WHO:n mukaan jo ennen globaalia pandemiaa vuonna 2019 maailmanlaajuisesti arviolta joka kahdeksas ihmisestä kärsi mielenterveyshäiriöstä. Samanaikaisesti mielenterveyden palveluista, taidoista ja rahoituksesta on edelleen pulaa. Olemme ajassa, jossa eriarvoisuus kasvaa ja muun muassa tämä uhkaa väestön hyvinvoinnin edistämistä. Vaikka elämme jo vuotta 2022, on mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevalle edelleen riskinä tulla leimatuksi ja syrjityksi. Näiden vuoksi ihmisten saattaa olla vaikeaa hakea itselleen tarvitsemaansa tukea, puhumattakaan voimavarojen rajoittuneisuudesta. 

Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, ja siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn erityisesti lasten ja perheiden palveluissa. Apua ja hoitoa tulee saada nopeasti ja joustavasti. Tällä hetkellä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät ja pirstalaiset eikä huomattava osa mielenterveyden häiriöistä kärsivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kun lapset ja nuoret jäävät vaille riittäviä mielenterveyspalveluita, joudutaan monissa tilanteissa turvautumaan lastensuojeluun. Riittävien psykiatristen resurssien lisääminen lapsille ja nuorille auttaisivat vähentämään sosiaalihuollon huostaanottoja.

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työelämän kustannuksista. Jos haluamme maailman, jossa mielenterveyttä ja hyvinvointia todella arvostetaan ja edistetään, tarvitsemme laajempaa rakenteiden muuttamista sekä uudenlaista lähestymistapaa monialaisten haasteiden selättämiseksi, mikäli tavoitteenamme on mahdollisimman monen mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten kuntoutuminen työelämään saakka.

Hyvinvointialueilla tulisikin vahvistaa mielenterveyspalveluita niin, että mielenterveystarpeiden koko kirjo täytetään saavutettavissa olevien, kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden palveluiden kautta. Jo yksinkertaisesti traumainformatiivisuuden lisääminen on tarpeellista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotta ihmisten kokonaisvaltainen huomiointi palveluntarpeen arvioinnissa onnistuu.

Tämä teksti on kirjoitettu yhteistyössä Christa Carpelanin kanssa.

Pahoinvoinnin lisääntyminen jatkuu niin kauan kuin sen annetaan jatkua

Kouvolan Sanomat on viime aikoina julkaissut useamman artikkelin koskien lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa. Maaliskuussa uutisoitiin mm. nuorten haasteista osallistua kouluissa lähiopetukseen ja huhtikuun alussa, miten kouvolalainen äiti on yrittänyt saada autismin kirjolla olevalle haastavasti oireilevalle lapselleen apua vuosien ajan.

Saan viestiä sekä koulumaailmasta sekä muutoin perheiden parissa työskenteleviltä, ettei lasten ja nuorten auttamiseen tällä hetkellä ole riittävästi resursseja. Pullon kaula tuntuu viestintuojien kokemusten mukaan olevan lasten psykiatrisessa hoidossa tai pikemminkin sen puutteessa. Kuusankoskelta lakkautettiin lasten ympärivuorokautinen psykiatrinen osastohoito joitakin vuosia sitten panostaen avohuollon palveluihin enemmän ja siltikin viesti on se, etteivät lapset saa psykiatrisiin haasteisiin riittävästi tukea. Tällä hetkellä Kymenlaaksossa on useita lapsia, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon tukea sen sijaan, että haasteellisten ongelmien kohdalla ratkaisuksi tarjotaan sosiaalihuollon palveluita tai jopa sijoitusta. Tämä on järjetön tapa koittaa ratkoa ongelmia, jotka johtuvat terveydellisistä syistä ja joihin ensisijaisesti tarvitaan hoitoa, ei sosiaalihuoltoa. Aikuistenkin puolella esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan asumispalveluita suunniteltaessa sosiaalihuollon palveluissa nimenomaan painotetaan, ettei kyse ole hoidosta, niin mistä ihmeestä lapsen psyykkisiin ongelmiin vedetään hihasta sijoituskortti? Lasten ja nuorten tukemiseen tarvitaan ammattitaidon lisäksi käsipareja sekä aikuisen ihmisen läsnäoloa myös kasvatus- ja opetusmaailmaan.

Todella usein psyykkisten ongelmien kanssa painivat tarvitsevat sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Tällä hetkellä palvelut ovat liian siiloutuneita ja rahakassat erillään. Rahoitus tulisi yhtenäistää niin, että ihminen saa parhaimman ja vaikuttavimman avun itselleen ilman, että päätösvaltaa pitävät viranhaltijat miettivät, kuka avun maksaa. Tämä on helposti ratkaistavissa sillä, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden rahoitus tulee samasta potista, sen sijaan, että se pilkotaan pienempiin osiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon parissa palvelu pohjautuu pitkälti jo syntyneiden vahinkojen paikkaamiseen. Tämän vuoksi ennaltaehkäisyyn on uskallettava panostaa, jolloin vahinkoja pystyttäisiin vähintäänkin minimoimaan. Kymenlaakson hyvinvointialueella tulee uskaltaa purkaa jäykät raja-aidat ja toivon sydämeni pohjasta, että tulevalla hyvinvointialueen uudella johtajalla on innovatiivista näkökykyä luotsata aluetta suuntaan, jossa nykyisen sote-alueen visio: ” Kymenlaakson tavoitteena on olla soten mallimaakunta ja tarjota kaikille kymenlaaksolaisille helposti saavutettavat ja nykyaikaiset terveydenhuollon palvelut”, voisi aidosti toteutua.

Nyt täytyy uskaltaa purkaa kuluja hallinnosta. Kamppailemme tällä hetkellä samaan aikaan osaavasta henkilökunnasta eikä esimerkiksi hoitoala houkuttele samalla lailla kuin joitakin vuosia sitten. Unohtamatta pinnalla olevia vanhusten palveluiden todellisia ongelmakohtia, näen äärimmäisen tärkeänä, että nuorten ja lasten palveluita kehitetään niin, että apu on helposti ja läheltä saatavilla. Ilman, että perheet tai lapset tulevat pallotelluksi viranomaiselta toiselle. Raja-aitojen purkamiseen liittyy olennaisesti myös sujuvan tiedonkulun mahdollistuminen. Lapsen ollessa kyseessä tulisi perheen, koulun, sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon palveluiden välillä tiedon kulkea salamannopeasti ilman byrokratian tuomia muureja. Jokainen hukattu päivä lapsen auttamisessa on yksi päivä liikaa. Ja vaikka sosiaalipalvelut eivät tuota rahaa, niin eikö tärkeämpää olisi se, että palvelut pystyvät tuottamaan hyvinvointia ja sitä myöten myös tuottavia kansalaisia tulevaisuudessa?

Rakenteita täytyy muuttaa, jotta ihmiset tulevat ajoissa autetuksi

Kouvolan Sanomat julkaisi 30.1.22 artikkelin koskien viime vuoden lopulla järjestämänsä verkkokyselyn tuloksia Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalvelut tekevät varmasti parhaansa, jotta Kymenlaakson asukkaat saavat tarvitsemaansa tukea mahdollisimman nopeasti. Myös artikkelia varten kerätyistä kommenteista nousi esille, että moni oli saanut tarvitsemansa avun ja palautteissa oli kehuttu hoitajia.

Mielenterveysasiakkaiden kohdalla olen monesti itsekin törmännyt myös kyselyyn vastanneiden viestiin, että miepä-asiakkaat näkevät ongelmina omatyöntekijöiden jatkuvan vaihtumisen sekä aikojen peruutumisen. Henkilöstön sairauspoissaoloista johtuvat peruutukset ovat ilman muuta ymmärrettäviä. Mielenterveyskuntoutuja kaipaa kuitenkin usein elämäänsä pysyvyyttä ja näkisinkin traumojen vaikutuksen ymmärryksen lisäämisen niin asiakkaiden kuin hoitavan henkilöstönkin kohdalla tarpeellisena. Pysyvyys tuo turvaa ja vakautta jokaisen meidän elämään ja nämä ovat avainasemassa, kun mielenterveys ja sisäinen maailma järkkyvät. Tällöin ihminen tarvitsee ulkopuolelta tulevaa turvallista struktuuria, tämän vuoksi terapiasuhdekin on pidempiaikainen saman auttajan kanssa. Ammatillisen kehittymisen kannalta työnkuvan vaihtaminen on positiivinen asia, jos vaihtuvuus taas johtuu muista työolosuhteista, on työntekijöiden sitouttamiseen hyvä panostaa laadukkaalla työhyvinvoinnin johtamisella.

Mielenterveyskuntoutujan tukiprosessissa voi olla mukana psykiatrin lisäksi sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, terapeutti sekä palveluasumisen työntekijä. Palvelut ovat liian siiloutuneita tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tukemisessa, jotka vaativat usein kokonaisvaltaista apua. Tarvitsemme laajempaa rakenteiden muuttamista sekä uudenlaista lähestymistapaa monialaisten haasteiden selättämiseksi, mikäli tavoitteena on mahdollisimman monen mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevien ihmisten kuntoutuminen työelämään saakka. Mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevan voimavarat ovat usein huomattavasti alentuneet. Silloin on erittäin tärkeää, että asiakas saa oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut saman katon alta. Haasteiden keskellä ei vähäisiä voimavaroja voi tuhlata avun etsimiseen tai sen odottamiseen.

Meillä aluevaltuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa nyt tulevan hyvinvointialueen rakenteisiin ja toivonkin tähän uskallusta katsoa asioita uusista, ehkäpä jopa hieman uhkarohkeistakin näkökulmista. Hyvinvointialueen palvelut pohjautuvat pitkälti siihen, että paikkaamme jo syntyneitä vahinkoja. Näkisin, että ennaltaehkäisyyn panostaminen on nyt äärimmäisen tärkeää, jolloin vahinkoja ei pääsisi syntymään, tai ainakin ne pystyttäisiin minimoimaan. Ennakoiviin toimiin satsaaminen ei näy heti ja muutos vie aikaa sekä taloudellisia resursseja. Uskon, että pitkässä juoksussa se kuitenkin tulee tuottamaan tulosta ja tämänhetkinen sote-lasku tulee pienenemään – ja mikä tärkeintä, ihmisten hyvinvointi kasvaa läpi heidän elämänkaarensa. Tämä vaatii uskallusta kehittää uusia tapoja toimia sekä jäykän rajan murtumista sosiaali- ja terveydenhuollon väliltä. Valinnanvapauden tulisi näkyä myös sosiaalihuollon palveluissa ja palveluita kehitettäessä myös pienten toimijoiden osaamista tulee käyttää, sillä heillä on usein erityistason osaamista sekä vuosia kehitettyjä toimintamalleja.

Konkreettisia muutostoimia on tulevalla hyvinvointialueella varmistaa, että lähijohtajilla on riittävää henkilöstönjohtamistaitoa ja työntekijöiden työhyvinvointia tulee tukea yksilöllisin keinoin. Mielenterveys- ja päihdepuolen työntekijöille on hyvä saada traumakoulutusta sekä palveluita tulisi saada helposti saman katon alta. Näen terapiatakuun äärimmäisen tärkeänä ajassa, jossa elämme. Lyhytterapiastakin on jo apua, kun sitä saa oikeaan aikaan. Meidän täytyy myös pystyä ottamaan huomioon ns. väliinputoajat eli he, ketkä ovat liian hyväkuntoisia sairaalaan ja liian huonokuntoisia poliklinikan asiakkaiksi. Asiakas on aina itse oman elämänsä paras asiantuntija.

Pidetään se, mikä toimii hyvin ja korjataan toimimaton, kymenlaaksolaisen etu edellä.

Kiitos!

Haluan sydämeni pohjasta kiittää jokaista minua äänestänyttä, lähipiiriäni sekä vaalitiimiä ympärilläni. Kiitos etukäteen saamastani tsemppauksesta, se merkitsi paljon. Sain 367 ääntä Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa ja tulin valituksi Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Tulen tekemään työtä sen eteen, että koko Kymenlaaksossa on helposti saavutettavat asiakaslähtöiset palvelut. Tiedän, että moni päätös tulee olemaan vaikea, lähtökohtaisesti asiat on kuitenkin hoidettava aina asiakas edellä. Kannatan sote-palveluiden tuottamisessa monituottajamallia ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palveluita hyödyntäen. Asioita on uskallettava tehdä uudella tavalla, pienetkään muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä. Aluevaltuutettujen katse tulee pysyä kokonaiskuvassa sekä hyvässä tulevaisuudessa.

Ole rohkeasti yhteydessä minuun, mikäli Kymenlaakson hyvinvointialueeseen liittyvät asiat mietityttävät. Kaikkeen minulla ei löydy vastauksia, mutta niitä on hyvä etsiä yhdessä!

Uutta saa vain muuttamalla

Olen käyttänyt julkaisuissani kuntavaaleista saakka hästägiä #uskallustauuteen. Tämä johtuu siitä, että olen usein saanut olla mukana luomassa uutta ja olen myös nyt tiiviisti opiskellut uudistavaa ja uudistuvaa johtamista. Uskon kustannusvaikuttavuuteen eli siihen, että käytössä olevat resurssit voidaan jakaa niin, että lopputulokseksi saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia aikaan. Kaikki osaavat toimia kustannustehokkaasti, mutta kuka uskaltaa suunnata resursseja uudella tavalla laadukkaamman lopputuloksen saamiseksi?

Super-lehti kirjoitti artikkelissaan, miten Ikaalisten kotihoitoa on kehitetty aidosti asiakaslähtöiseen suuntaan ja miten muutosten myötä myös työntekijät ovat pysyneet työssään eli viihtyvät siinä. Uskon tämän saman olevan mahdollista myös Kymenlaakson alueella. Ruohonjuuritason työhön saadaan lisää resursseja käyttöön etsimällä säästöjä hallinnosta sekä muista välillisistä toiminnoista. Tapoja toimia voidaan yksinkertaistaa sekä päällekkäistä työtä karsia. Tässä tarvitaan avointa vuorovaikutusta sekä palveluiden kehittämistä asiakkaiden näkökulmasta. Ennen kaikkea tarvitaan uskallusta uuteen, jossa asioita uskalletaan katsoa ja niistä puhua kokonaisuus huomioiden, ei vain oma napa. Kehitetään siis jatkossa palveluita alhaalta ylös, ei ylhäältä alas!

Jos toivot muutosta nykyisiin malleihin ja toimintatapoihin, vaalilupaukseni Sinulle on, että tulen tekemään töitä aidosti asiakaslähtöisten ja laadukkaiden palveluiden puolesta. Numeroni aluevaaleissa on 61 Kymenlaakson hyvinvointialueella.

Emmehän romuta julkista terveydenhuoltoa?

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen vastuulääkäri Johannes Kärkkäinen aloitti 27.12. Kouvolan Sanomissa tärkeän keskustelun kertoen Poksin erittäin hälyttävästä tilanteesta. Toivoisin, että useampi sote-alan ammattilainen osallistuisi tähän keskusteluun rehellisesti asioiden ja tilanteen realiteetit huomioiden. Kaunopuheiden sijaan nyt tarvitaan todellista ymmärrystä siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jota asiakkaat sekä hoitoalan työntekijät sekä tällä hetkellä kokevat. Työntekijät eivät pitkään enää jaksa ja jatkuvan kiristämisen vuoksi usea vanhus kokee kotonaan turvattomuutta ja heidän omaisensa joutuvat kantamaan kohtuutonta huolta. Resurssipula ei koske pelkästään vanhusten palveluita.

Tällä hetkellä ylikuormituksen vuoksi koko hoitoala on kantokykynsä tien päässä. Meillä ei ole varaa menettää nykyisiä ammattilaisia muihin töihin tai sairaslomille ja tarvitsemme pikaisia toimia hoitoalan houkuttavuuden nostamiseksi eli lisäresursseja tarvitaan nopeasti! Meillä ei myöskään ole varaa menettää julkista terveydenhuoltoa. On erityisen tärkeää kuunnella heitä, jotka tuottavat sote-palveluita, sillä heillä on todellinen näkemys siitä, mitä kenttä oikeasti kaipaa.

Säästöjä ei enää voida leikata asiakkaan saamasta palvelusta tai sen laadusta vaan ne on etsittävä hallinnosta sekä muista välillisistä toiminnoista. Tulevilla aluevaltuustoilla on mahdollista aloittaa aidon hyvinvointialueen rakentaminen puhtaalta pöydältä ilman poliittista taktikointia. Kustannustehokkuuden sijasta tulisi toimia kustannusvaikuttavasti. Tulevien aluevaltuutettujen tulisi uskaltaa kohdentaa rajalliset voimavarat ja resurssit niin, että koko Kymenlaaksossa saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia aikaan. Tarvitsemme päättäville paikoille henkilöitä, joilla on substanssiosaamista sote-alalta sekä tuoretta näkökulmaa siihen, miltä asiat näyttävät asiakkaan/potilaan näkökulmasta tällä hetkellä. Se ei ole kovin kaunis näky. Isonkin laivan voi kääntää nopeasti, kun tahtotilaa löytyy!

Näillä teemoilla kohti aluevaaleja!

Vietimme vasta kansainvälistä Mielenterveyspäivää. Mielenterveys on jokaisen oikeus. Jokaisen lapsen, nuoren, iäkkään ihmisen, työssä käyvän sekä työttömän. Mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevan voimavarat ovat usein huomattavasti alentuneet. Silloin on erittäin tärkeää, että asiakas saa oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut saman katon alta. Haasteiden keskellä ei vähäisiä voimavaroja voi tuhlata avun etsimiseen. Siksi vaaliteemani ovat samassa linjassa kuntavaaliteemojeni kanssa.

LAADUKKAAMPIA JA LAAJA-ALAISEMPIA MIELENTERVEYSPALVELUITA, ASIAKASTA AIDOSTI ARVOSTAEN

Jokainen kymenlaaksolainen on oikeutettu laadukkaisiin sote-puolen palveluihin. Erityisesti sydämelläni on mielenterveyspalveluiden kehittäminen ja vaivaton pääsy niihin. Matalan kynnyksen toimintaa on kehitettävä ja jokaista asiakasta kohdattava kunnioituksella ja hänen oman elämänsä asiantuntijana. Ihmisen täytyy saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä aidosta osallisuudesta oman elämänsä päätöksiin. Olen työssäni nähnyt, miten ihmiset voivat toipua syvistäkin traumoista työelämään saakka, oikealla ja oikea-aikaisella tuella. Voisiko yhteiskunnan rakenteita muuttaa niin, että nykyiset sote-alan budjetit käytetään kustannusvaikuttavammin ihmisten auttamiseen unohtamatta inhimillisyyttä ja asiakkaan aitoa kohtaamista? Turha byrokratia tulee uskaltaa purkaa pois, jotta varoja riittää oikeasti ihmisten yksilölliseen tukeen oikeaan aikaan. Valinnanvapauden tulisi näkyä myös sosiaalihuollon palveluissa ja palveluita hankittaessa myös pieniä yksityisiä toimijoita tulee käyttää, sillä heillä on usein erityistason osaamista ja vuosia kehitettyjä toimintamalleja.

ENNALTAEHKÄISEVILLÄ TOIMENPITEILLÄ KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄNKAAREN

Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, siksi on tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn niin lapsi- ja perhepalveluissa kuin varhaiskasvatuksessakin. Tulevaisuudessa täytyy panostaa ennaltaehkäisevään matalan kynnyksen perheiden kanssa tehtävään työhön, jotta vältyttäisiin raskailta tukitoimilta. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöiden maksimi asiakasmäärä tulisi säätä lailla, jolloin muun muassa riskit laiminlyönteihin sekä perusteettomiin huostaanottoihin pienenevät.

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA VOIMAVAROJA TYÖVUOSIIN

Laadukasta palvelua tuottaa hyvinvoiva työntekijä ja työhyvinvointi lähtee hyvästä johtamisesta. Työntekijöiden aitoa mahdollisuutta sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika tulee tukea. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työ on vastuullista ja vaativaa. Työstä kuuluu saada myös sen mukainen korvaus. Näen, että on erittäin tärkeää panostaa työolojen ja -ilmapiirin parantamiseen, joustavaan työvuorosuunnitteluun sekä yksillölliseen työhyvinvointiin. Organisaation johdon sekä lähiesimiesten paras teko on panostaa työntekijänsä hyvinvointiin sekä hänen voimavarojensa ja lahjansa esiin tuomiseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssään pitkään ja innostaa muitakin tekemään parhaansa. Hyvä työssäjaksaminen ja -viihtyvyys vähentää myös työntekijöiden vaihtuvuutta. Jotta työntekijät voivat tuottaa laadukkaita palveluita on heille tarjottava myös riittävät resurssit työn tekemiseen.

Monesti mielenterveyspuolella esimerkiksi sosiaalityöntekijät vaihtuvat tiuhaan ja asiakas joutuu aloittamaan tutustumisen ja elämäntarinansa kertomisen alusta. Jotta ihminen voi kuntoutua mahdollisimman itsenäiseen elämään, hän tarvitsee osakseen turvaa ja pysyvyyttä, kokemuksen siitä, että juuri hän on arvokas.

KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAAN LAAJA PÄIVYSTYS, JOKA TURVAA RIITTÄVÄT PALVELUT KYMENLAAKSOLAISILLE

Jotta koko Kymenlaakson alueella voidaan turvata laadukkaat peruspalvelut näen, että Kymenlaakson keskussairaalaan on hyvä saada laaja päivystys. Siitä hyötyy myös Kouvola. Pidän tärkeänä, että kouvolalaisten hoitoon pääsy on nopeaa ja sujuvaa. Kaikkea ei voida keskittää Etelä-Kymenlaaksoon. Seison vahvasti toimivien mielenterveyspalveluiden puolella, on silti myös erittäin tärkeää panostaa somaattisen puolen palveluihin, ja on erittäin merkityksellistä, että pystymme turvaamaan kymenlaaksolaisten terveyspalvelut hädän hetkellä. Tämän vuoksi kannatan laajan päivystyksen saamista keskussairaalaan, jotta myös ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi olisi seudullemme vaivattomampaa.

Aluevaalit järjestetään 23.01.2022 ja ennakkoäänestys on 12.-18.01.2022.

Ajamani asiat kootusti

Kokoan tähän sunnuntain 13.6. vaalipäivää varten vielä tietoja minusta sekä ajatuksiani sekä vaaliteemojani. Olen ollut Facebookissa hieman aktiivisempi kuin täällä blogissa, joten tästä pääset lukemaan kannanottoja ja ajatuksiani siellä. Julkaisin keväällä myös vaalivideon.

Tässä on myös Kouvolan Sanomien julkaisemat kolme mielipidekirjoitusta koskien sote-uudistusta, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä sekä Kouvolan päiväkotiverkoston uudistamista.

Vastasin kahden vaalikoneen kysymyksiin. Ylen vaalikoneen vastaukset näet tästä ja Kouvolan Sanomien vastaukset tästä.

Olen mielelläni Sinunkin ehdokkaasi Kouvolassa numerolla 55!