Elina Ketonen

Hoitoalan houkuttavuus nousuun

Hoitoalan vetovoimaisuus on laskussa. Yhä kasvava vastuu ja työmäärä suhteessa matalaan palkkaan ei toimi porkkanana hakeutua opiskelemaan hoitoalaa. Olen pohtinut tätä asiaa syksyn varrella opintojeni puitteissa. Itsekin sairaanhoitajana kannatan hoitoalan palkkatason nostoa. Pahoin pelkään, ettei suuriin nostoihin ole varaa, sillä julkiset sote-palvelut ovat lähinnä pelkkä menoerä kuntien ja kuntayhtymien budjeteissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulisi mielestäni olla vaikuttavia ja myös laadukkaita. Harva yhdistää ajattelussaan laadukkaan palvelun esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon tai kunnan järjestämään sosiaalihuoltoon. Uskon, että laadukkaan palvelun yksi tärkeimmistä avaintekijöistä on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja on usein myös motivoitunut. Työhyvinvointiin panostaminen ei välttämättä vaadi konkreettista rahaa, jollekin työntekijälle työvuorotoiveiden reilu huomioonottaminen voi lisätä hyvinvointia merkittävästi.

Voisiko hoitoalan houkuttavuutta siis lisätä panostamalla parempaan työhyvinvointiin, ja esimerkiksi sujuvampaan perhe- sekä työelämän yhteensovittamiseen? Työhyvinvointia parantaa myös panostaminen henkilöstöjohtamiseen. Hyvin toimivan työyhteisön sekä työhyvinvoinnin perusta on mielestäni hyvä johtajuus. Organisaation johdon sekä lähiesimiesten paras teko on panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin sekä heidän voimavarojensa ja lahjojensa esiintuomiseen. Työntekijä, joka saa loistaa työssään jaksaa siinä pitkään ja innostaa muitakin tekemään parhaansa.

Jokainen kokee työhyvinvoinnin eri lailla. Toiselle liikunta- ja kulttuuriseteli on tärkeä osa hyvinvointia, toinen kokee autonomisen työvuorosuunnittelun voimauttavana. Osalle on tärkeää päästä yksilötyönohjaukseen, toinen taas pitä ryhmätyönohjausta parempana. Mitä paremmin esimiehet tuntevat alaisensa ja ovat aidosti kiinnostuneita heidän asioistaan, sitä paremmin he voivat ottaa huomioon työssä jaksamista. Kun työntekijä voi töissä hyvin, hän on myös entistä sitoutuneempi. Hoitoalalla sitoutuminen tuskin on ongelma, järjestelmää ei kuitenkaan voida rakentaa hoitajien jatkuvien venymisten varaan vaan jotain on tehtävä. Moni hoitaja lopulta ajautuu sairaslomalle uupumisen vuoksi.

Hyvää mallia työhyvinvointiin panostamisesta voimme lukea esimerkiksi Hailuodon kunnanjohtajan toimista. ”Kuntaa vuodesta 2017 johtanut Aki Heiskanen on tehnyt tempun, josta moni työnantaja haaveilee. Hän käänsi etenkin mielenterveydestä johtuvat sairauslomat laskuun.” (https://yle.fi/uutiset/3-11579059)

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta on uudistettava. Tämä taitaa olla ainoa asia, josta tämänhetkisen hallituksen kanssa olen samaa mieltä. Olen työni kautta törmännyt useaan otteeseen sote-palveluiden jäykkään rajapintaan ihmisen hakiessa apua esimerkiksi mielenterveyshaasteisiin tai niiden lieveilmiöihin. Tämänhetkinen uudistus ei ole asiakaslähtöinen. Uudistusta on valmisteltu suljettujen ovien takana eikä siinä ole kuultu heitä, joita uudistus eniten koskee.

Sote-uudistuksessa on luovuttu valinnanvapaudesta ja se vähentää palveluntuottajien positiivista kilpailua palvelun paremmalla laadulla ja saatavuudella. Panostamista oikea-aikaiseen ja oikeaan sekä yksilölliseen psyykkisen tuen saamiseen voi parhaimmassa tapauksessa estää nuoria ja nuoria aikuisia ajautumasta eläkeputkeen. Laadukkaalla ja asiakkaalle sopivalla tuella on mahdollista kuntoutua työelämään saakka ja tavoitella mahdollisimman itsenäistä elämää ja arjen osallisuutta. Palveluiden laatuun voidaan vaikuttaa muun muassa vahvalla monituottajamallilla ja henkilökohtaisella budjetilla, jotka tuntuvat unohtuneen hallituksen esityksestä. Kolmannen sektorin ja etenkin pk-yritysten roolia sote-palveluiden tuottajina tulisi vahvistaa julkisen sektorin palveluiden täydentäjinä.

Mahdollisimman varhainen puuttuminen juuri mielenterveysongelmien synnyssä on tärkeää. Sote-uudistuksessa esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuollon psykologit sekä kuraattorit siirrettäisiin osaksi sote-maakuntia. Pelkona on, että opiskeluhuollon palvelujen asiantuntijat etääntyisivät koulujen arjesta ja kynnys hakeutua palveluihin kasvaisi. Tuen tulisi olla helposti saatavilla. Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn niin lapsi- ja perhepalveluissa kuin varhaiskasvatuksessakin. Tulevaisuudessa täytyy panostaa turvalliseen, matalan kynnyksen perheiden kanssa tehtävään työhön, jolloin haasteisiin voitaisiin puuttua ajoissa ilman raskaita tukitoimia.

Yksi malli ei sovi kaikille. Kymenlaaksossa on jo saavutettu vahvempaa palveluiden järjestämistä paikallisella sote-uudistuksella. Muutokset ovat vieneet aikaa ja sopeutuminen on vieläkin kesken. Hallituksen ajamat hyvinvointialueet sekoittaisivat pakkaa entisestään. Poliittiset linjaukset tulisi tehdä ajan kanssa harkiten, asiantuntijoita ja palveluiden käyttäjiä kuunnellen.

Korjataan se, mikä ei toimi ja vahvistetaan sitä, mikä toimii, asiakkaan etu edellä.

Kuka Elina?

Kokoomuksen aluevaaliehdokas vuonna 2022 aluevaaleissa. Olen Kouvolan varavaltuutettu ja tavoitteenani on myös eduskuntatyö.

Olen arvoisesi ehdokas Kansallisen Kokoomuksen riveistä sekä perinteisten arvojen konservatiivinen kannattaja.

Olen työskennellyt yli 14 vuoden ajan mielenterveysasiakkaiden kuntoutuksen parissa yksityisellä puolella. Uskon syvimmistäkin traumoista toipumiseen ja olen nähnyt, miten oikea-aikaisella ja laadukkaalla ammatillisella tuella ihminen voi kuntoutua työelämään saakka.

Voisiko yhteiskunnan rakenteita uudistaa ja muuttaa niin, että nykyiset sote-alan budjetit käytettäisiin kustannusvaikuttavammin ihmisen auttamiseen unohtamatta inhimillisyyttä ja asiakkaan aitoa kohtaamista? Liian usein yksilö jää byrokratian rattaisiin ja tämän on muututtava. Haluaisin olla vaikuttamassa siihen, että sote-rajapintaa voitaisiin jatkossa häivyttää niin, että palveluita tarvitseva saa nopeasti apua ilman jäykkiä rakenteita ja rajoja sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon välillä.

Ajattelen myös hoitoalan työntekijöiden tarvitsevan konkreettista tunnustusta tekemästään työstä. Olen huolissani sote-alan houkuttavuudesta. Uskon palkkatason noston auttavan tähän haasteeseen, joka vääjäämättä tulee eteemme myös väestön ikääntyessä. Palkkakysymyksen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työhyvinvointiin voidaan parhaiten vaikuttaa hyvällä henkilöstöjohtamisella.

Uskon Kokoomuksen hieman unohtuneisiin arvoihin; kotiin, uskoon ja isänmaahan. Olen tunnustava kristitty ja elämääni ohjaa raamatulliset arvot, kuten ehdoton lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen aito kunnioitus. Uskon siihen, että muutosta voi saada aikaan ja siihen tarvitaan tekijöitä, joilla on tuoretta kokemusta aivan ruohonjuuritason työstä palveluita tarvitsevien ihmisten läheltä.

Elinasta sanottua:

”Elina hallitsee isoja kokonaisuuksia ja häneltä löytyy monialainen osaaminen.”

”Periksiantamaton, jatkuvasti kehittyvä”

”Puolustaa herkästi heikommassa asemassa olevia etsien heidän etuaan.”

”Taitava ja rohkea”

”Huumori ja aitous – IHAN PARASTA!”