Elina Ketonen

Päivähoidon laatua ei voi mitata fyysisissä tiloissa

Kouvolan kaupungin valtuusto päättää maanantaina 15.3. päiväkotien palveluverkostosta (viitaten KS 11.3: Kouvola suunnittelee lasten yö- ja viikonloppuhoidon keskittämistä yhteen päiväkotiin – ”Vanhemmilta on tullut palautetta, että muutos hankaloittaa heidän elämäänsä”). Kouvolan kaupungin suunnitelmissa on varhaiskasvatuksen yö- ja viikonloppuhoidon keskittäminen Kouvolan keskustaan, yhteen päiväkotiin.

Kouvola on tilanteessa, jossa palveluita joutuu karsimaan, mutta laatu ei saa kärsiä eikä perheiden ja lasten asema heikentyä. Käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen yhtenä tavoitteena on muun muassa varmistaa terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatus ympäristö, joka tukee lapsen varhaiskasvatuksen laadukasta toteutumista. Mitä laatu on? Puhutaan tilojen esteettömyydestä, turvallisuudesta sekä terveellisyydestä. Nämä ovat kieltämättä tärkeitä asioita, mutta ei voida ohittaa sitä, että lapsen kasvu ja kehitys turvataan parhaiten turvallisessa, ”esteettömässä” ja terveellisessä vuorovaikutussuhteessa.

Millä lailla vuoropäivähoidon keskittäminen tukee esimerkiksi yksinhuoltajavanhemman ja lapsen arkea? Jos vanhempi tekee satunnaista keikkatyötä, voi lapsi pahimmassa tapauksessa jo nyt joutua vaihtelemaan kolmen päiväkodin väliä. Yö- ja vuorohoitovalmius tulisi säilyttää keskittämisestä huolimatta myös ydinkeskustan ulkopuolella.

Myös tehdyn vaikutusten ennakkoarvioinnin mukaan vaativan vuorohoidon toteutuessa vain Kouvolan keskustassa, tuo se osalle perheitä haasteita. Lasten hoitopaikkoihin on tulossa väistämättä muutoksia, joka vaikuttaa lapsen kokemaan turvallisuuden ja pysyvyyden tunteisiin, jotka ovat olennainen osa lapsen normaalia kehitystä. Ennakkoarvioinnissa tuotiin esille myös ympäristön kuormitus, kun yö- ja viikonloppu hoidon keskittäminen aiheuttaisi keskustan alueelle autoilusta johtuvaa päästökuormaa.

Olen ymmärtänyt, että tavoitteena on lapsi- ja perhepalveluiden olevan Kouvolan tulevaisuuden vetovoimatekijä. Voisimmeko aloittaa tästä? Jos Kouvolan kaupunki todella haluaisi kääntää muuttotappion toiseen suuntaan, ei ensimmäisenä leikkauslistalla voi olla lasten ja nuorten palvelut. Perheiden palveluista supistaminen ei lisää houkuttavuutta muuttaa Kouvolaan tai pysyä täällä. Kouvolalla on mahdollisuus nousta perheiden kaupungiksi ja lisätä vetovoimaisuutta sillä, että konkreettisia ja aidosti houkuttelevia keinoja käytetään ja uusia luodaan.

Vaalivideo 2021

Vaaliteemat

LAADUKKAAMPIA JA LAAJA-ALAISEMPIA MIELENTERVEYSPALVELUITA, ASIAKASTA AIDOSTI ARVOSTAEN

Jokainen kouvolalainen on oikeutettu laadukkaisiin sote-puolen palveluihin. Erityisesti sydämelläni on mielenterveyspalveluiden kehittäminen ja vaivaton pääsy niihin. Matalan kynnyksen toimintaa on kehitettävä ja jokaista asiakasta kohdattava kunnioituksella ja hänen oman elämänsä asiantuntijana. Ihmisen täytyy saada kokemus kuulluksi tulemisesta sekä aidosta osallisuudesta oman elämänsä päätöksiin. Olen työssäni nähnyt, miten ihmiset voivat toipua syvistäkin traumoista työelämään saakka, oikealla ja oikea-aikaisella tuella. Voisiko yhteiskunnan rakenteita muuttaa niin, että nykyiset sote alan budjetit käytetään kustannustehokkaammin ihmisten auttamiseen unohtamatta inhimillisyyttä asiakkaan aitoa kohtaamista?

ENNALTAEHKÄISEVILLÄ TOIMENPITEILLÄ KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄNKAAREN

Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, siksi on tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn niin lapsi- ja perhepalveluissa kuin varhaiskasvatuksessakin. Tulevaisuudessa täytyy panostaa ennaltaehkäisevään matalan kynnyksen perheiden kanssa tehtävään työhön, jotta vältyttäisiin raskailta tukitoimilta.

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA VOIMAVAROJA TYÖVUOSIIN

Hyvän johtamisen juurruttaminen kaupungin organisaatioihin lisää kaupungin parasta monella tapaa. Työntekijän hyvinvointi lähtee hyvästä johtamisesta ja aidosta mahdollisuudesta sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika. Organisaation johdon sekä lähiesimiesten paras teko on panostaa työntekijänsä hyvinvointiin sekä hänen voimavarojensa ja lahjansa esiin tuomiseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssään pitkään ja innostaa muitakin tekemään parhaansa.

KAIKKIEN KOUVOLA

Kyläpolitikoinnin aika on ohitse! Nyt on aika rohkeasti uudistaa rakenteita, jotta aivan jokainen kouvolalainen voisi nauttia elämästään tässä mahdollisuuksien kaupungissa, jossa peruspalvelut ovat riittävät ja ennen kaikkea laadukkaat. Tulevaisuuden Kouvola on yhtenäinen, jossa päätökset tehdään asukkaita ajatellen. Kouvolan ei tarvitse olla muuttotappiokunta vaan se voi nousta perheiden kaupungiksi, jossa on hyvä elää ja yrittää sekä asua arvoistansa elämää.

Kunnanvaltuuttettujen tulisi vetää yhtä köyttä asukkaiden parhaaksi myös puoluerajojen yli. Yksin pääsee nopeasti, yhdessä pitkälle.

Mielellään sinunkin ehdokkaasi,

Elina Ketonen

Kohti tiiviimpää yhteistyötä sote-kentällä

On erittäin hienoa, että Kouvolassa on vihdoin saatu sosiaali- ja terveyspalvelut edes nuorten kohdalla saman katon alle (viitaten KS 16.1: Kouvolalaiset lastensuojelun työntekijät arvostelevat nuorten päihdepalveluja Kymsotessa). Tällöin asiakas ei joudu poukkoilemaan asiantuntijalta toiselle ja jonottamaan palveluita. Toivottavasti tämä malli leviäisi kaikkien asiakasryhmien keskuuteen – mahdollisimman pian. Siitä on jo toivoa herättäviä viitteitä mm. perhekeskusten, terveyssosiaalityön ja nyt juuri tammikuussa alkaneen ikäihmisten kotihoitokokeilun merkeissä (KS 28.12.20).

Lastensuojelun työntekijöiden huolta ei voida ohittaa lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa huumeiden käytön suhteen sekä sen seurantaan liittyen. Pelote seuloista ei ole tietenkään parhain kasvatuskeino, mutta se voi kuitenkin toimia erittäin tehokkaana ryhtiliikkeenä nuorelle, joka on eksynyt päihdemaailmaan vasta kokeilemisen asteelle. Kaiken kaikkiaan se on tärkeä osa hoidon ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen kokonaisuutta, sillä ei voi aina luottaa vain aistien varaiseen havainnointiin asiakkaan päihtymystilasta.

Parhaiten nuorten mielenterveysongelmien syntyyn ja päihdeongelmiin voidaan vaikuttaa aikaisessa vaiheessa, varhaislapsuudessa. Perheen sisäinen dynamiikka on tärkeää lapsen turvallisuuden tunteen kehittymisen kannalta, joten rakenteita olisi aika yksinkertaistaa, jotta päiväkodit, neuvolat, koulut ja sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, sekä tarvittaessa lastensuojelu voivat tehdä saumatonta yhteistyötä lasten turvallisen kehityksen ja kasvun tukemiseksi. Laadukkaan ennaltaehkäisevän työn kehittämisen lisäksi olisi tärkeää myös tehostaa lapsen ja nuorten eri verkostojen tiedon siirtoa keskenään, jotta väliinputoamisen vaaraa ei syntyisi.

Sote-alalla työskentely pohjautuu pitkälti siihen, että paikkaamme jo syntyneitä vahinkoja. Tämän vuoksi ennaltaehkäisyyn panostaminen on äärimmäisen tärkeää, jolloin vahinkoja ei edes pääsisi syntymään, tai ainakin ne pystyttäisiin minimoimaan. Ennakoiviin toimiin satsaaminen ei näy heti ja muutos vie aikaa, sekä rahaa. Kuitenkin pitkässä juoksussa se tulee tuottamaan tulosta ja tämänhetkinen sote-lasku tulee pienenemään – ja mikä tärkeintä, ihmisten hyvinvointi kasvaa läpi elämänkaaren. Tämä vaatii uskallusta kehittää uusia tapoja toimia sekä jäykän rajan murtumista sosiaali- ja terveydenhuollon väliltä.

Koska uusien palvelukokonaisuuksien kehittäminen vaatii aina oman aikansa, rohkaisen Kymsotea tiiviimpään yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa, joilla usein on jo erityistason osaamista ja vuosia kehitettyjä toimintamalleja.

Hoitoalan houkuttavuus nousuun

Hoitoalan vetovoimaisuus on laskussa. Yhä kasvava vastuu ja työmäärä suhteessa matalaan palkkaan ei toimi porkkanana hakeutua opiskelemaan hoitoalaa. Olen pohtinut tätä asiaa syksyn varrella opintojeni puitteissa. Itsekin sairaanhoitajana kannatan hoitoalan palkkatason nostoa. Pahoin pelkään, ettei suuriin nostoihin ole varaa, sillä julkiset sote-palvelut ovat lähinnä pelkkä menoerä kuntien ja kuntayhtymien budjeteissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulisi mielestäni olla vaikuttavia ja myös laadukkaita. Harva yhdistää ajattelussaan laadukkaan palvelun esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon tai kunnan järjestämään sosiaalihuoltoon. Uskon, että laadukkaan palvelun yksi tärkeimmistä avaintekijöistä on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja on usein myös motivoitunut. Työhyvinvointiin panostaminen ei välttämättä vaadi konkreettista rahaa, jollekin työntekijälle työvuorotoiveiden reilu huomioonottaminen voi lisätä hyvinvointia merkittävästi.

Voisiko hoitoalan houkuttavuutta siis lisätä panostamalla parempaan työhyvinvointiin, ja esimerkiksi sujuvampaan perhe- sekä työelämän yhteensovittamiseen? Työhyvinvointia parantaa myös panostaminen henkilöstöjohtamiseen. Hyvin toimivan työyhteisön sekä työhyvinvoinnin perusta on mielestäni hyvä johtajuus. Organisaation johdon sekä lähiesimiesten paras teko on panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin sekä heidän voimavarojensa ja lahjojensa esiintuomiseen. Työntekijä, joka saa loistaa työssään jaksaa siinä pitkään ja innostaa muitakin tekemään parhaansa.

Jokainen kokee työhyvinvoinnin eri lailla. Toiselle liikunta- ja kulttuuriseteli on tärkeä osa hyvinvointia, toinen kokee autonomisen työvuorosuunnittelun voimauttavana. Osalle on tärkeää päästä yksilötyönohjaukseen, toinen taas pitä ryhmätyönohjausta parempana. Mitä paremmin esimiehet tuntevat alaisensa ja ovat aidosti kiinnostuneita heidän asioistaan, sitä paremmin he voivat ottaa huomioon työssä jaksamista. Kun työntekijä voi töissä hyvin, hän on myös entistä sitoutuneempi. Hoitoalalla sitoutuminen tuskin on ongelma, järjestelmää ei kuitenkaan voida rakentaa hoitajien jatkuvien venymisten varaan vaan jotain on tehtävä. Moni hoitaja lopulta ajautuu sairaslomalle uupumisen vuoksi.

Hyvää mallia työhyvinvointiin panostamisesta voimme lukea esimerkiksi Hailuodon kunnanjohtajan toimista. ”Kuntaa vuodesta 2017 johtanut Aki Heiskanen on tehnyt tempun, josta moni työnantaja haaveilee. Hän käänsi etenkin mielenterveydestä johtuvat sairauslomat laskuun.” (https://yle.fi/uutiset/3-11579059)

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta on uudistettava. Tämä taitaa olla ainoa asia, josta tämänhetkisen hallituksen kanssa olen samaa mieltä. Olen työni kautta törmännyt useaan otteeseen sote-palveluiden jäykkään rajapintaan ihmisen hakiessa apua esimerkiksi mielenterveyshaasteisiin tai niiden lieveilmiöihin. Tämänhetkinen uudistus ei ole asiakaslähtöinen. Uudistusta on valmisteltu suljettujen ovien takana eikä siinä ole kuultu heitä, joita uudistus eniten koskee.

Sote-uudistuksessa on luovuttu valinnanvapaudesta ja se vähentää palveluntuottajien positiivista kilpailua palvelun paremmalla laadulla ja saatavuudella. Panostamista oikea-aikaiseen ja oikeaan sekä yksilölliseen psyykkisen tuen saamiseen voi parhaimmassa tapauksessa estää nuoria ja nuoria aikuisia ajautumasta eläkeputkeen. Laadukkaalla ja asiakkaalle sopivalla tuella on mahdollista kuntoutua työelämään saakka ja tavoitella mahdollisimman itsenäistä elämää ja arjen osallisuutta. Palveluiden laatuun voidaan vaikuttaa muun muassa vahvalla monituottajamallilla ja henkilökohtaisella budjetilla, jotka tuntuvat unohtuneen hallituksen esityksestä. Kolmannen sektorin ja etenkin pk-yritysten roolia sote-palveluiden tuottajina tulisi vahvistaa julkisen sektorin palveluiden täydentäjinä.

Mahdollisimman varhainen puuttuminen juuri mielenterveysongelmien synnyssä on tärkeää. Sote-uudistuksessa esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuollon psykologit sekä kuraattorit siirrettäisiin osaksi sote-maakuntia. Pelkona on, että opiskeluhuollon palvelujen asiantuntijat etääntyisivät koulujen arjesta ja kynnys hakeutua palveluihin kasvaisi. Tuen tulisi olla helposti saatavilla. Psyykkisen vahvuuden kivijalka rakennetaan jo lapsuudessa, siksi olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn niin lapsi- ja perhepalveluissa kuin varhaiskasvatuksessakin. Tulevaisuudessa täytyy panostaa turvalliseen, matalan kynnyksen perheiden kanssa tehtävään työhön, jolloin haasteisiin voitaisiin puuttua ajoissa ilman raskaita tukitoimia.

Yksi malli ei sovi kaikille. Kymenlaaksossa on jo saavutettu vahvempaa palveluiden järjestämistä paikallisella sote-uudistuksella. Muutokset ovat vieneet aikaa ja sopeutuminen on vieläkin kesken. Hallituksen ajamat hyvinvointialueet sekoittaisivat pakkaa entisestään. Poliittiset linjaukset tulisi tehdä ajan kanssa harkiten, asiantuntijoita ja palveluiden käyttäjiä kuunnellen.

Korjataan se, mikä ei toimi ja vahvistetaan sitä, mikä toimii, asiakkaan etu edellä.

Kuka Elina?

Kokoomuksen aluevaaliehdokas vuonna 2022 aluevaaleissa. Olen Kouvolan varavaltuutettu ja tavoitteenani on myös eduskuntatyö.

Olen arvoisesi ehdokas Kansallisen Kokoomuksen riveistä sekä perinteisten arvojen konservatiivinen kannattaja.

Olen työskennellyt yli 14 vuoden ajan mielenterveysasiakkaiden kuntoutuksen parissa yksityisellä puolella. Uskon syvimmistäkin traumoista toipumiseen ja olen nähnyt, miten oikea-aikaisella ja laadukkaalla ammatillisella tuella ihminen voi kuntoutua työelämään saakka.

Voisiko yhteiskunnan rakenteita uudistaa ja muuttaa niin, että nykyiset sote-alan budjetit käytettäisiin kustannusvaikuttavammin ihmisen auttamiseen unohtamatta inhimillisyyttä ja asiakkaan aitoa kohtaamista? Liian usein yksilö jää byrokratian rattaisiin ja tämän on muututtava. Haluaisin olla vaikuttamassa siihen, että sote-rajapintaa voitaisiin jatkossa häivyttää niin, että palveluita tarvitseva saa nopeasti apua ilman jäykkiä rakenteita ja rajoja sosiaalihuollon sekä terveydenhuollon välillä.

Ajattelen myös hoitoalan työntekijöiden tarvitsevan konkreettista tunnustusta tekemästään työstä. Olen huolissani sote-alan houkuttavuudesta. Uskon palkkatason noston auttavan tähän haasteeseen, joka vääjäämättä tulee eteemme myös väestön ikääntyessä. Palkkakysymyksen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työhyvinvointiin voidaan parhaiten vaikuttaa hyvällä henkilöstöjohtamisella.

Uskon Kokoomuksen hieman unohtuneisiin arvoihin; kotiin, uskoon ja isänmaahan. Olen tunnustava kristitty ja elämääni ohjaa raamatulliset arvot, kuten ehdoton lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen aito kunnioitus. Uskon siihen, että muutosta voi saada aikaan ja siihen tarvitaan tekijöitä, joilla on tuoretta kokemusta aivan ruohonjuuritason työstä palveluita tarvitsevien ihmisten läheltä.

Elinasta sanottua:

”Elina hallitsee isoja kokonaisuuksia ja häneltä löytyy monialainen osaaminen.”

”Periksiantamaton, jatkuvasti kehittyvä”

”Puolustaa herkästi heikommassa asemassa olevia etsien heidän etuaan.”

”Taitava ja rohkea”

”Huumori ja aitous – IHAN PARASTA!”